Blogi postaus

Epätoivoa

Epätoivoa ilmassa. Viikonloppuna taisin olla unessa enemmän kuin hereillä. Saatoin nousta vasta iltapäivällä ylös. Ja illalla klo 23 nukkumaan. Antibiootti ja kuumuus taisivat viedä voimat. Nyt pikku hiljaa taas elämä voittaa vaikka taidan tänään tarvita päikkärit.

Miten ihanaa olisi nauttia kesästä, käydä näillä keleillä uimassa, saunassa tai ottaa aurinkoa pihalla. Mutta EI! En voi, koska leikkauksen jälkeen haava tulehtui, siihen söin viikon antibioottikuurin. Se loppui eilen ja edelleen haava osittain auki, ja erittää paljon. Pahimmillaan joutuu vuorokauden aikana kaksi kertaa uudet taitokset vaihtamaan. Eilen kävin terveyskeskuksessa haavan kanssa taas hoitajalla. Nyt sieltä löytyi onkalo. Eli iho yhdestä kohdasta kiinni ja sen vierestä molemmin puolin menee onkalo taakse. Nyt vaan sorbact nauhaa onkaloon ja kohtaan mistä haava vielä auki. Kotona kun ei ole välineitä millä sörkkiä sitä sorbact nauhaa onkaloon niin joudun käymään Tk;lla haavan hoidossa ja niinä päivinä kun myös ei voi viedä alkaa ilmeisesti kotisairaanhoitaja käymään kotona haavan hoidossa. Vaikka mieskin osaisi hoitaa ja laittaa, mutta nytkin rahaa mennyt paljon pelkkiin haavalappuihin. Eli melkein sama kun Tk:lla hoidattaa ja heillä sitten vastuu siitä; koska seuraavat päivät näyttää pärjääkö haava ilman antibioottia ja sitä saavat seurata ja siellä sitten saa heti lääkärinkin katsomaan tilannetta. Eniten mua inhottaa näillä keleillä kun menet kauppaan ja haava onkin erittänyt niin paljon että se näkyy lapusta ja se haju! Mun nenään se haisee jo todella pahalta niin miltä se tuntuu muiden neniin. Oon yrittänyt pitää toppeja ettei olisi kangasta hautomassa lisää siinä päällä. Torstaina tulee kolme viikkoa leikkauksesta. Sitten saan nostaa käden kokonaan ylös. Ollut niin ärsyttävää olla 90 asteen kanssa tällä kädellä. Suurin toiveeni olisi että tämä olisi kahden viikon päästä kunnossa kun mies aloittaa loman! Saa nähdä toteutuuko toive? Eniten jännittää joutuuko aloittamaan uuden kuurin. Ja hoitaja säälii mun ihoa. Eilenkin haavan ympärille laittoi voidetta. Teipit tarttuu todella tiukkaan ihoon kiinni. Onneksi kalvojen aiheuttama allerginenreaktio on jo parantumaan päin. Sentään jotain positiivista. Isona apuna tässä matkan varrella on miehen lisäksi ollut mun naapurit eli mun ystävät. Heille oon todella kiitollinen. Sunnuntaina toinen naapuri lähti mua viemään kauppaan kun tilaamani taksi ei saapunut, koska meidän kylällä ei ollut yhtään taksia vapaana. Odotin yli puoli tuntia! Onneksi on tämmöinen naapuri jonka kanssa paljon käydään kaupassa. Ja toinen naapuri sitten vei mut viikko sitten päivystykseen ja odotti mun kanssa siellä ❤️ kun pääsen taas leipomaan teen molemmille mokkapaloja kiitoksena.

Tänään kävin isää katsomassa Mikkelissä. Äiti tuli mun mukaan. Vein limsaa ja kivennäisvettä isälle, koska niitä tykkää paljon juoda ja ihanat hoitajat niitä antavatkin. Pakkaseen vein sitten muutaman voisilmäpullan. Ensi kerralla pitää viedä jäätelöä isälle pakkaseen. Se on isän kesän lempiherkku. Istuskelin parvekkeella isän seurana, hän tykkäsi paljon katsella ja istua vain pihalla ihanassa kesäilmassa. Äiti sillä aikaa järjesteli isän vaatekaappia ja huonetta.

Tässä kun ollut ”saikulla” leipomisesta, olen päätynyt siihen etten enää joka viikko käy Kirpputori Ferialla leivonnaisia myymässä. Ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa olisi sopiva. Taisin syksyllä/keväällä väsyttää itteeni leipomalla liikaa. Enkä tajunnut etten enää pysty sellaiseen ”rääkkiin”. Joka viikon alussa sai miettiä mitä leipoo ja käydä tarvikkeet ostamassa. Nyt kun ei sitä ole ollut olen ollut paljon virkeämpi ja ”kiltimpi”. Kiltimpi siksi, koska kun viikolla leivoin olin väsynyt ja kiukkuinen kokoajan. Nyt jos 1-2 kertaa kuukaudessa käyn niin mulle jää lepoaikaa paljon enempi. Enkä olisi se kiukuttelija. Lisäksi tilauksesta tietenkin jatkan täytekakkujen , voileipäkakkujen jne tekoa. Mut tää kainalon aiheuttama tauko on tehnyt hyvää ja olen saanut miettiä mikä tässä elämässä on tärkeää. Ja se on perhe ja oma – ja läheisten terveys. Mä en oo korvaamaton, eikä tarvitsekaan olla. Nyt on aika painaa jarrua ja edetä leipomisen tielle pikku hiljaa. Ehkä ensi viikolla pe menen Ferialle leivonnaisia myymään. Mikäli asiakkaat enää muistaa mua. 🤔

Ihanaa, lämmintä viikkoa kaikille! Käykää uimassa, jos siihen on mahdollisuus 🌻

P.s. Viime viikon maanantaina oli Tankkaustarinoissa jaksossa 9. minä mukana. Sen voi jälkikäteen myös ruudusta katsoa ☺️

Kirjoittaja

sannamaarit.huotari@aivosumussa.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uuvuttavaa

28/06/2021

Kesä”loma”

16/07/2021